Esiintyjät

Tietokirjafestivaali 25.–26.8.2021 verkossa

TIETOKIRJA.FI-tapahtuman esiintyjät

Miriam Attias on naapuruus- ja yhteisösovittelun asiantuntija sekä tietokirjailija. Hän johtaa Koneen säätiön rahoittamaa Depolarize-hanketta. Attias on kirjoittanut mm. teokset Identiteetit, konfliktit ja sovittelu (2020 THL) sekä Jonna Kangasojan kanssa Välineitä vastakkainasettelujen aikaan (2020 Into). Kärjistyksiä, väärinymmärryksiä, kommunikaatiokonflikteja│to 26.8. klo 15−16.

Suvi Auvinen on viestintäkonsultti, toimittaja, bloggaaja ja aktivisti. Hänen esseeteoksensa Kaltainen valmiste − Vallattomia esseitä julkaistiin toukokuussa 2021 (Kosmos). Yksityinen on poliittista? Esseen anatomia│to 26.8. klo 12−13.

Pepe Forsberg on tietokirjailija, eräopas ja Luonnonperintösäätiön toiminnanjohtaja. Hän on kirjoittanut mm. Kansallispuistot tutuiksi -kirjasarjaa (Karttakeskus) yhdessä Mikko Sorsan kanssa. Pohjoisen teillä -teoksessa luontokohteet on suunniteltu erityisesti autoileville matkailijoille (Karttakeskus 2021). Kaukomatkoilta Kolille – Vinkkejä lähimatkailuun | ke 25.8. klo 15−16.

Elina Grundström on on toimittaja ja tietokirjailija, joka on aiemmin toiminut Julkisen sanan neuvoston puheenjohtajana. Grundström on saanut tiedonjulkistamisen valtionpalkinnon kaksi kertaa. Hänen teoksiaan ovat mm. Malminetsijät (2016 S&S) ja Musta orkidea (2013 Nemo). Fiktio faktassa│to 26.8. klo 13−14.

Jari Hakanen on Työterveyslaitoksen (TTL) tutkimusprofessori, jonka toiminta-alueeseen kuuluu työn ja työorganisaatioiden kehittäminen. Hän on kirjoittanut mm. Työterveyslaitoksen oppaan Työn imu (2011). Innostava, uuvuttava työ − Kuinka poikkeusaika muutti työelämää? | ke 25.8. klo 12–13.

Kaarina Hazard on vapaa kirjoittaja, näyttelijä, käsikirjoittaja ja toimittaja, joka tunnetaan erityisesti kolumneistaan. Hazard on kirjoittanut tietokirjoja mm. naisten julkisuuskuvasta, parisuhteesta ja urheilusta. Hän sai Minna Canth -palkinnon vuonna 2018. Tietokirjaraati│to 26.8. klo 18−19.

Tiina Helenius on Työeläkeyhtiö Elon pääekonomisti, jossa hänen työtehtäviinsä kuuluu talouden ja sijoitusmarkkinoiden analyysi. Helenius on myös tehnyt pitkän uran Handelsbankenin palveluksessa. Talous pandemian jälkeen│to 26.8. klo 14−15.

Pirjo Hiidenmaa
Kuva: Linda Tammisto / Helsingin yliopisto

Pirjo Hiidenmaa on Helsingin yliopiston humanistisen tiedekunnan dekaani, ja hän on Suomen ensimmäinen tietokirjallisuuden ja tietokirjoittamisen tutkimuksen professori. Hänen erikoisalaansa ovat tekstien ja suomen kielen kirjallisen käytön tutkimus. Hiidenmaa on TIETOKIRJA.FI-tapahtuman ohjelmatyöryhmän puheenjohtaja. Avajaiset | ke 25.8. klo 10−11.

Holle Holopainen on käsikirjoittaja, televisiokasvo, radioääni ja muusikko, jonka hahmoja ovat muun muassa Frank Pappa ja Leo Eläin. Hän on soittanut bassoa muun muassa Hullujussissa ja soittaa sitä edelleen Topmostissa. Hän on julkaissut muistelmateoksen Sähköbasso (Edita 2000). Tietokirjaraati│to 26.8. klo 18−19.

Silvia Hosseini on esseisti, kriitikko ja äidinkielen ja kirjallisuuden opettaja. Hän käsittelee esseissään mm. Jane Austenia, feminismiä ja nykyajan Irania. Hosseinilta on ilmestynyt esseekokoelma Pölyn ylistys (2018 Gummerus), joka sai Kalevi Jäntin palkinnon ja oli Helsingin Sanomien esikoiskirjapalkinnon ehdokkaana. Uusin esseekokoelma Tie, totuus ja kuolema julkaistiin helmikuussa 2021 (Gummerus). Yksityinen on poliittista? Esseen anatomia│to 26.8. klo 12−13.

Eero Huovinen on Helsingin emerituspiispa ja Helsingin yliopiston emeritusprofessori. Hän on tunnettu julkinen keskustelija, ja hänet on valittu mm. vuoden positiivisimmaksi suomalaiseksi vuonna 2005. Huovinen on kirjoittanut kymmeniä tietoteoksia. Huovisen viimeisin kirja Äitiä ikävä ilmestyi vuoden 2020 alussa (WSOY). Miten minusta tuli tietokirjailija?│to 26.8. klo 10−11.

Antti Hurskainen on kirjoittanut useita kauno- ja tietokirjallisia teoksia. Hänen viimeisin esseeteos Suru ei toimi (2018 Siltala) paneutuu esimerkiksi alkoholin kohtuukäyttöön, Abbaan sekä Matti Mäkelään. Hänen aikaisempia teoksiaan ovat mm. esseekokoelmat Välinpitämättömyys (2016 Savukeidas) ja Tapan sut (Savukeidas, 2014) Yksityinen on poliittista? Esseen anatomia│to 26.8. klo 12−13.

Karo Hämäläinen
Kuva: Harri Hinkka / WSOY

Karo Hämäläinen on kirjallisuuslehti Parnasson vastaava tuottaja. Hän on julkaissut romaaneja aikuisille ja nuorille sekä toistakymmentä tietokirjaa. Vuonna 2017 hän julkaisi yhdessä Alexander Stubbin kanssa teoksen Alex (Otava), joka oli tietokirjallisuuden Finlandia-ehdokkaana. Hämäläinen on julkaissut viime vuosina mm. sijoitusoppaita ja yrityshistorioita. Fiktio faktassa│to 26.8. klo 13−14.

Pauli Jokinen on Helsingin historiaan, kulttuuriin ja julkiseen taiteeseen perehtynyt toimittaja ja tietokirjailija. Hän on julkaissut mm. kirjat Helsingin murhahistoria (2020 Into) ja Turun murhahistoria (2021 Into). Jokinen toimii kaupunkioppaana ja on järjestänyt mm. kävelyjä Helsingin rikospaikoille. True crime – Kiehtovat rikokset | ke 25.8. klo 18–19.

Ilkka Julkunen on Turun yliopiston virusopin professori. Hän on työskennellyt myös Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen virologian yksikössä. Mitä seuraavaksi – Pandemian olemus | to 26.8. klo 11-12.

Hannele Jyrkkä on tanssikriitikko, toimittaja ja viestinnän ammattilainen, joka työskentelee Kustannusosakeyhtiö Teoksen tiedotuspäällikkönä. Jyrkän viimeisin teos on Tero Saarisen elämäkerta Etsijä – Tero Saarisen tie nykytanssin huipulle (Siltala, 2020). Elämäkerrat – Kuinka kirjoittaa poikkeusyksilöistä? | to 26.8. klo 16-17.

Antti Järvi on toimittaja, tietokirjailija ja yksi Long Play -julkaisun perustajista. Hän on kirjoittanut Hanna Nikkasen kanssa teoksen Karanteeni − kuinka aids saapui Suomeen (2014 Siltala) ja Tommi Laition kanssa teoksen Saa koskea: 10 konstia väkevämpään kulttuuriin (2010 Tammi). Fiktio faktassa│to 26.8. klo 13−14.

Lauri Järvilehto on Aalto-yliopiston työelämäprofessori ja yksi Aalto Ventures Programin johtajista. Hän on sarjayrittäjä, filosofi, tietokirjailija ja muusikko. Hän on Filosofian Akatemian perustaja ja yksi oppimispelistudio Lightneerin perustajista. Lauri ja Paavo Järvilehdon tuore kirja PIM! Olet luova (Tuuma 2020) käsittelee luovuutta niin arjessa, työssä, opinnoissa kuin merkkiteosten synnyttämisessä. Innostava, uuvuttava työ − Kuinka poikkeusaika muutti työelämää? | ke 25.8. klo 12–13.

Vesa Kanniainen on Helsingin yliopiston kansantaloustieteen emeritusprofessori. Koronan levittyä emerituspiispa Mikko Heikka haastoi Kanniaisen kirjeenvaihtoon, jossa he pohtivat mihin suuntaan elämää ja taloutta pitäisi kehittää koronan jälkeen. Kirjeenvaihdosta syntyi teos Maailma koronan jälkeen (2021 Minerva). Talous pandemian jälkeen│to 26.8. klo 14−15.

Riikka Karppinen
Kuva: Sanna Lehto / Tammi

Riikka Karppinen on poliitikko, ympäristövaikuttaja ja viestintäkonsultti. Poliittisen työnsä ohella Karppinen on tullut tunnetuksi Viiankiaapa-suon puolustajana. Hän on kirjoittanut yhdessä Joonas Lehtosen kanssa teoksen Sodankylän Jeanne d’Arc (Tammi, 2021). Mitä väliä on ilmastonmuutoksella?│to 26.8. klo 17−18.

Kati Kelola vapaa toimittaja, joka työskenteli aiemmin matkailulehti Mondon päätoimittajana. Hän on kirjoittanut Vastuullisen matkailijan käsikirjan (Mondo, 2009) yhdessä Heidi Kalmarin kanssa. Kelolan uusin kirja Vaihtuvia maisemia – 100 ideaa maata pitkin matkailuun julkaistiin helmikuussa 2021 (Gummerus). Kaukomatkoilta Kolille – Vinkkejä lähimatkailuun | ke 25.8. klo 15−16.

Reetta Kettunen on Tiedonjulkistamisen neuvottelukunnan pääsihteeri ja TIETOKIRJA.FI-ohjelmatyöryhmän jäsen. Aiemmin hän on tehnyt väitöskirjan kasvitieteen alalta, työskennellyt tiedehallinnossa ja kustantamossa toimituspäällikkönä. Ihminen – geeniensä summa? | ke 26.8. klo 16−17. Mitä seuraavaksi – Pandemian olemus | to 26.8. klo 11−12.

Riitta Kylänpää on toimittaja ja tietokirjailija, joka sai vuonna 2017 tietokirjallisuuden Finlandia-palkinnon elämäkerrastaan Pentti Linkola – ihminen ja legenda (Siltala, 2017). Hänen viimeisin teoksensa on Claes Anderssonin elämäkerta Utelias mieli (Siltala, 2020). Elämäkerrat – Kuinka kirjoittaa poikkeusyksilöistä? | to 26.8. klo 16-17.

Sirpa Kähkönen
Kuva Jonne Räsänen / Otava

Sirpa Kähkönen on historiallisiin ja yhteiskunnallisiin aiheisiin keskittynyt kirjailija ja kolumnisti. Hän on julkaissut lukuisia tietoteoksia, näytelmiä ja romaaneja, jotka ovat saaneet Finlandia-ehdokkuuksia ja muita tunnustuksia. Sirpa Kähkönen on Suomen Kirjailijaliiton puheenjohtaja. Fiktio faktassa│to 26.8. klo 13−14.

Helena Kääriäinen on perinnöllisyystieteen erikoislääkäri ja THL:n tutkimusprofessori. Hän on erikoistunut harvinaissairauksiin, geenitestaukseen ja ennustavaan geenitestaukseen. Hän on kirjoittanut mm. Marjatta Sipposen kanssa kirjan Geenit, terveys ja sairaus (Sanoma Pro Oy, 2002). Ihminen – geeniensä summa? | ke 25.8. klo 16–17.

Jouni Laaksonen on retkeilytoimittaja ja -kirjailija sekä eräopas. Hänen runsas kirjallinen tuotantonsa liittyy retkeilyyn, viimeisimpinä teoksinaan päivitetty painos Retkeilijän kansallispuistot -kirjasta (Otava, 2021) sekä Vaellustarinoita (Minerva, 2021). Laaksonen on saanut vuonna 2016 Suomen tietokirjailijat ry:n Tietokirjailijapalkinnon. Kaukomatkoilta Kolille – Vinkkejä lähimatkailuun | ke 25.8. klo 15−16.

Elina Lappalainen on tietokirjailija ja Helsingin Sanomien taloustoimittaja. Lappalainen on kirjoittanut tietokirjoja sekä aikuisille että lapsille. Hän sai Kanava-tietokirjapalkinnon sekä tietokirjallisuuden Finlandia-palkinnon teoksestaan Syötäväksi kasvatetut (Atena, 2012). Talous pandemian jälkeen│to 26.8. klo 14−15.

Petri Laukka on kulttuurihistorioitsija ja tietokirjailija, joka työskentelee Kalevan toimittajana. Laukka on mm. kirjoittanut Ari Turusen kanssa teoksen Solvaajat, joka julkaistiin vuonna 2020 (Into). Kärjistyksiä, väärinymmärryksiä, kommunikaatiokonflikteja│to 26.8. klo 15−16.

Veli-Pekka Lehtonen
Kuva: Veikko Somerpuro

Veli-Pekka Lehtonen on Helsingin Sanomien toimittaja ja elokuvakriitikko. Hän on kirjoittanut elämäkerran Markus Selin – perustuu tositapahtumiin (Tammi, 2019). Elämäkerta Renny Harlinista ilmestyy loppuvuonna 2021. Elämäkerrat – Kuinka kirjoittaa poikkeusyksilöistä? | to 26.8. klo 16−17.

Markus Leikola on kirjailija ja kolumnisti, joka on julkaissut proosaa, lyriikkaa, tietokirjoja ja näytelmiä. 2016 Itä-Euroopan murrosta kuvaava teos Ja vapaus koitti (WSOY, 1991) sai Suomen Kuvalehden journalistipalkinnon ja Valtion tiedonjulkistamispalkinnon. Kun valtio valvoo – Elämää poikkeusvaltioissa│ke 25.8. klo 13−14.

Barbara ”Baba” Lybeck on toimittaja, tuottaja ja juontaja. Hän on työskennellyt mm. Nelosen uutisten uutisankkurina, Ylellä tuottajana sekä Uutisvuodossa ylituomarina. Lybeck on myös Faktahommissa-podcastin juontaja. Vuonna 2013 ilmestyi hänen tietokirjansa Habaa. Iloa, liikettä, voimaa. (Otava). Elämäni tietokirjat│ke 25.8. klo 11−12.

Jussi Lähde on toimittaja ja kirjailija. Hän on mm. kirjoittanut Riikka Kämpin kanssa Pekka Haavistosta kertovan kirjan Sydänten presidentti (Helsinki kirjat, 2012). Tietokirjaraati│to 26.8. klo 18−19.

Olli Löytty on tutkija ja tietokirjailija. Hän on julkaissut kulttuuria ja kansallista identiteettiä koskevia teoksia ja opettanut mm. esseen kirjoittamista. Löytty on kirjoittanut useita esseeteoksia, joista viimeisin on Jäähyväiset kotimaiselle kirjallisuudelle (Teos, 2021). Yksityinen on poliittista? Esseen anatomia│to 26.8. klo 12−13.

Andri Snær Magnason on palkittu islantilainen kirjailija, joka ottaa teoksissaan kantaa maailman ja yhteiskunnan epäkohtiin sadun, fantasian ja huumorin keinoin. Hän on kirjoittanut aikuisten romaaneja, runoutta, näytelmiä, novelleja ja esseitä. Lukuisille kielille käännetty kirjailija on aktiivinen yhteiskunnallinen keskustelija, ja vuonna 2016 hän oli ehdolla Islannin presidentinvaaleissa, joissa hän sai kolmanneksi eniten ääniä. Hänen ilmastonmuutosta käsittelevä teoksensa Ajasta ja vedestä (Aula & Co, 2020) on ehdolla Pohjoismaiden neuvoston kirjallisuuspalkinnon saajaksi. Videotervehdys│to 26.8. klo 17.45.

Arto Mustajoki on Helsingin yliopiston venäjän kielen emeritusprofessori, akateemisen maailman moniottelija ja tietokirjailija. Viime vuodet Mustajoki on tutkinut väärinymmärtämisen syitä ja seurauksia, ja hän on kirjoittanut teoksen Väärinymmärryksiä. Miten voisimme puhua ja kuunnella paremmin? (Gaudeamus, 2020). Kärjistyksiä, väärinymmärryksiä, kommunikaatiokonflikteja│to 26.8. klo 15−16.

Merja Mähkä on yksityissijoittaja ja sijoitusbloggaaja, ja hän työskentelee viestintäyrittäjänä. Mähkä on kirjoittanut yhdessä Unna Lehtipuun kanssa teoksen Sijoittajaksi 7 päivässä (Alma Talent, 2019). Mähkän uusi tietoteos Rahastokirja vasta-alkajille julkaistaan loppuvuodesta 2021 (Alma Talent). Talous pandemian jälkeen│to 26.8. klo 14−15.

Antti Mäkelä on toimii Ilmatieteenlaitoksella ryhmäpäällikkönä. Mäkelän johtaman tutkimusryhmän työ keskittyy menneen, nykyisen ja tulevaisuuden ilmastojen tutkimiseen sekä ilmastonmuutoksen kansantajuistamiseen. Mitä väliä on ilmastonmuutoksella?│to 26.8. klo 17−18.

Kai Myrberg on koulutukseltaan geofyysikko, ja hän toimii Suomen ympäristökeskuksen merikeskuksessa merentutkijana. Myrberg on kirjoittanut useita tietokirjoja meristä. Hänen viimeisin teoksensa käsittelee Pohjois-Koreaa (Pohjois-Koreassa vain porsaat ovat onnellisia, Minerva, 2021). Myrberg sai vuonna 2020 tiedonjulkistamisen valtiopalkinnon kirjasta Itämeri ja ihminen (Tammi, 2019). Kun valtio valvoo – Elämää poikkeusvaltioissa | ke 25.8. klo 13−14.

Hanna Nohynek on Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen ylilääkäri, joka on toiminut mm. THL:n kansallisessa rokotusohjelmassa. Terveystoimittajat ry palkitsi Nohynekin Hyvän tiedon omena -tunnustuksella (2021) luonnehtien häntä muun muassa korvaamattomaksi tietolähteeksi. Mitä seuraavaksi – Pandemian olemus | to 26.8. klo 11−12.

Anna-Stina Nykänen on Helsingin Sanomien toimittaja ja kolumnisti. Nykänen julkaisi 2005 teoksen Parhaat puoleni (Nemo), johon hän haastatteli eri ikäisiä ja -kokoisia naisia siitä, kuinka he kokevat oman vartalonsa. Hänen uusin kirjansa Yksin kotona (Into, 2020) sisältää Helsingin Sanomissa julkaistuja korona-ajan kolumneja sekä ennen julkaisemattomia kirjoituksia. Kielletyt ilot – Huvi ja arki poikkeusoloissa | ke 25.8. klo 17–18. Tietokirjaraati│to 26.8. klo 18−19.

Harri Nykänen työskenteli rikostoimittajana Helsingin Sanomissa vuoteen 2001 saakka, jolloin hän ryhtyi vapaaksi kirjailijaksi. Hän on perustajajäsen rikoskirjailijoiden muodostamassa CrimeTime-osuuskunnassa. Likainen Harri -kirjaa (Docendo, 2015) varten Nykänen kävi läpi valtavan määrän rikostoimittajana keräämäänsä aineistoa. Arvokuljetusryöstäjä – Matti Sarenin mafiaelämä ilmestyi vuonna 2019 (CrimeTime). True crime – Kiehtovat rikokset | ke 25.8. klo 18–19.

Sari Näre on valtiotieteiden tohtori ja Helsingin yliopiston sosiologian dosentti. Teoksessaan Helsinki veressä. Naiset, lapset ja nuoret vuoden 1918 sodassa (Tammi, 2018) Näre kuvaa sisällissotaa ja sen jälkeistä vankileirikatastrofia ikä- ja sukupuolinäkökulmasta. Sota ja seksi (Tammi, 2016) taas käsittelee mm. rintamamiesten seksuaalikerrontaa korsuissa. Kielletyt ilot – Huvi ja arki poikkeusoloissa | ke 25.8. klo 17–18.

Ulla-Maija Paavilainen
Kuva Jonne Räsänen/ Otava

Ulla-Maija Paavilainen on toimittaja ja kirjailija, joka toimi 18 vuotta Me Naiset -lehden vastaavana päätoimittajana. Hän on kirjoittanut Kirsti Paakkasesta kertovan elämäkerran Suurin niistä on rakkaus (Otava, 2020). Nyrkkeilijä Elina Gustafssonin elämäkerta Rohkeudella Elina Gustafsson (Otava) julkaistaan vuoden 2021 lopulla. Elämäkerrat – kuinka kirjoittaa poikkeusyksilöistä? | to 26.8. klo 16−17

Raija Pelli on tietokirjailija ja toimittaja, joka tunnetaan mm. Poliisi-TV:n juontajana. Pelli oli mukana tekemässä Poliisi-TV:tä sen alusta, vuodesta 1989 alkaen. Pelli kuuluu Oikeustoimittajat ry:hyn ja kouluttaa toimittajia rikosjournalismista. Pellin viimeisin teos on Kikka – Mä haluun viihdyttää (Docendo, 2020). True crime – Kiehtovat rikokset | ke 25.8. klo 18–19.

Mikko Pelttari on ilmasto- ja ympäristökysymyksiin erikoistunut tiedetoimittaja. Hän on kirjoittanut Jenna Kunnaksen kanssa lapsille suunnatun ilmastoaiheisen kirjan Näkymätön myrsky (Otava, 2019). Pelttarin tuorein teos Lämpenevä Maa: ilmastolukutaidon käsikirja (Vastapaino) julkaistaan loppuvuodesta 2021. Mitä väliä on ilmastonmuutoksella?│to 26.8. klo 17−18.

Maria Pettersson on toimittaja ja kirjailija, joka toimii Journalisti-lehden päätoimittajana. Hänen esikoiskirjansa Historian jännät naiset (Atena, 2020) oli viime vuoden toiseksi myydyin kotimainen tietokirja. Kirja sai alkunsa Petterssonin Twitter-sarjasta, joka laajeni kirjaksi ja sittemmin podcast-sarjaksi. Naiset historiassa – poikkeus vai päärooli? | ke 25.8. klo 14−15.

Jukka-Pekka Pietiäinen
Kuva: Annukka Kallio

Jukka-Pekka Pietiäinen on Suomen tietokirjailijat ry:n entinen toiminnanjohtaja ja Helsingin yliopiston Suomen historian dosentti. Hän on toiminut aiemmin myös tietokirjallisuuden kustantajana. Hänen viimeisin teoksensa Ulkoministerin kujanjuoksu kertoo Rudolf Holstista (Minerva, 2021). Miten minusta tuli tietokirjailija?│to 26.8. klo 10−11.

Marja Pirttivaara on Sitran johtava asiantuntija ja geneettisen ja historiallisen sukututkimuksen osaaja. Hän on myös Suomen Sukututkimusseuran hallituksen jäsen. Pirttivaara on kirjoittanut mm. teoksen Juuresi näkyvät – Geneettisen sukututkimuksen ABC (Siltala, 2017). Ihminen – geeniensä summa?│ke 26.8. klo 16−17

Jonna Pulkkinen on toimittaja ja tietokirjailija. Hänen ensimmäinen teoksensa Jallu (2013 Minerva) käsitteli jaloviinaa ja sen historiaa. Tämän jälkeen Pulkkinen on kirjoittanut mm. kirjat Lonkero (Minerva, 2016) ja Kossu (Minerva, 2017). Teos Kieltolaki – kielletyn viinan historia Suomessa (Minerva, 2015) esittelee erilaisia alkoholirajoituksia keskittyen kieltolain aikaan. Kielletyt ilot – Huvi ja arki poikkeusoloissa│ke 25.8. klo 17−18.

Perttu Pölönen on futuristi ja tietokirjailija. Hän on mm. opiskellut tulevaisuuden teknologioita Piilaaksossa, perustanut koulutusalan yrityksen Myanmariin ja kirjoittanut kirjat Tulevaisuuden lukujärjestys (Otava, 2020) ja Tulevaisuuden identiteetit (Otava, 2021). Vuonna 2018 huippuyliopisto MIT nimesi hänet 35 lupaavimman innovaattorin joukkoon Euroopassa. Innostava, uuvuttava työ – Kuinka poikkeusaika muutti työelämää? | ke 25.8. klo 12–13.

Marcus Rosenlund
Kuva: Miikka Pirinen / S&S

Marcus Rosenlund on Svenska Ylen tiedetoimittaja ja tietokirjailija. Hän sai tiedonjulkistamisen valtionpalkinnon teoksestaan Sää joka muutti maailmaa (S&S, 2019). Vuonna 2020 julkaistiin Rosenlundin teos Kohti korkeuksia – ajatusmatkalla avaruudessa (S&S). Mitä väliä on ilmastonmuutoksella?│to 26.8. klo 17−18.

Anne Rutanen
Kuva: Suomen tietokirjailijat

Anne Rutanen on Suomen tietokirjailijat ry:n viestintäpäällikkö. Hän on toiminut aikaisemmin toimittajana, kustannustoimittajana ja viestintäkonsulttina. Hän on TIETOKIRJA.FI-tapahtuman järjestelytoimikunnan puheenjohtaja ja ohjelmatoimikunnan varapuheenjohtaja. Elämäni tietokirjat│ke 25.8. klo 11−12. Tietokirjaraati│to 26.8. klo 18−19.

Adam Rutherford on englantilainen geenitutkija, kirjailija ja toimittaja. Rutherford on työskennellyt Nature-tiedejulkaisun toimittajana, ja nykyään hän isännöi BBC:llä radio-ohjelmaa Inside Science. Hän on kirjoittanut teoksen ihmisen historiasta genetiikan kautta (Lyhyt historia meistä kaikista, Bazar, 2020) sekä ihmislajista (Luomakunnan kruunu, Bazar, 2020). Hänen uusin teoksensa Vastaväitteitä rasisteille (Bazar, 2021) toimii aseena rasistisia maailmanselityksiä vastaan. Videotervehdys | ke 25.8. klo 16.45

Matti Rämö on Yleisradion toimittaja ja tietokirjailija. Hän on julkaissut kirjoja polkupyörämatkoistaan mm. Euroopassa, Afrikassa ja Aasiassa. Hänen viimeisin teoksensa on Pyöräillen Suomessa – Ohjeita pitkille retkille sekä matkakertomus Saimaalta Sallaan. (Minerva, 2021). Kaukomatkoilta Kolille – Vinkkejä lähimatkailuun | ke 25.8. klo 15−16.

Hanna-Reetta Schreck
Kuva: Maija Toivanen

Hanna-Reetta Schreck on taide- ja kulttuurihistorioitsija, tutkija ja tietokirjailija. Hän julkaisi vuonna 2017 kuvataiteilija Ellen Thesleffin elämäkerran Minä maalaan kuin jumala (Teos). Säkenöivät ja oikukkaat – Suomen kultakauden naisia ilmestyi keväällä 2021 (Like). Naiset historiassa – poikkeus vai päärooli? | ke 25.8. klo 14−15.

Sami Sillanpää on Helsingin Sanomien Kuukausiliitteen toimittaja, joka on toiminut aiemmin mm. ulkomaantoimittajana, ulkomaantoimituksen esimiehenä sekä kirjeenvaihtajana Kiinassa ja Afrikassa. Sillanpää sai vuonna 2014 tiedonjulkistamisen valtionpalkinnon teoksestaan Kiinalainen rakkaustarina (WSOY, 2013). Hän kirjoittanut myös teoksen Keskellä virtaa Kongo (HS-Kirjat, 2021). Kun valtio valvoo – Elämää poikkeusvaltioissa | ke 25.8. klo 13−14.

Elina Sinkkonen on vanhempi tutkija Ulkopoliittisessa instituutissa ja erikoistunut Kiinan politiikkaan. Sinkkonen on ollut kirjoittamassa Kanava-tietokirjapalkinnon voittanutta teosta Enemmän kuin puoli taivasta. Kiinalainen nainen historiassa, yhteiskunnassa ja kulttuurissa (Art House, 2016). Kun valtio valvoo – Elämää poikkeusvaltioissa | ke 25.8. klo 13−14.

Marko Tikka on Suomen historian dosentti Tampereen yliopistossa. Tikka on saanut tiedonjulkistamisen valtionpalkinnon vuonna 2017 yhdessä Aapo Roseliuksen ja Oula Silvennoisen kanssa Suomalaiset fasistit -kirjasta (WSOY, 2016). Tietokirjallisuuden Finlandia-palkinnon hän sai vuonna 2020 Seija-Leena Nevalan kanssa kirjoitetusta teoksesta Kielletyt leikit − Tanssin kieltämisen historia Suomessa 1888–1948 (Atena, 2020). Kielletyt ilot – Huvi ja arki poikkeusoloissa │ke 25.8. klo 17−18.

Kaari Utrio on kauno- ja tietokirjailija, jonka laaja tuotanto koostuu historia-aiheisista tietoteoksista ja historiallisista romaaneista. Yksi hänen tunnetuimmista teoksistaan on Eevan tyttäret ─ eurooppalaisen naisen, lapsen ja perheen historia (Tammi, 1984). Naiset historiassa – poikkeus vai päärooli? | ke 25.8. klo 14−15.

Kirsi Vainio-Korhonen
Kuva: Hanna Oksanen

Kirsi Vainio-Korhonen on Turun yliopiston Suomen historian professori. Hän on keskittynyt tutkimuksessaan sukupuolihistoriaan ja naisten työn historiaan. Vainio-Korhonen on kirjoittanut mm. Ujostelemattomat – kätilöiden, synnytysten ja arjen historiaa (WSOY, 2012), joka palkittiin Vuoden tiedekirjana, sekä Musta-Maija ja Kirppu-Kaisa. Seksityöläiset, joka kertoo 1800-luvun alun seksityöläisistä Suomessa (SKS, 2018). Naiset historiassa – poikkeus vai päärooli? | ke 25.8. klo 14−15.

Anna-Kaisa ”Aku” Varamäki on työpäivämuotoilija, muutosagentti ja paremman työelämän puolestapuhuja. Varamäellä on kokemusta erityisesti sosiaalisen median strategisesta kehittämisestä sekä liiketoiminnan kehittämisestä konsulttina ja yrittäjänä. Varamäen teos Future Proof – tulevaisuuden työkirja ilmestyi vuonna 2019 (Docendo). Innostava, uuvuttava työ ─ Kuinka poikkeusaika muutti työelämää? | ke 25.8. klo 12–13.

Nora Varjama vastaa Kustannusosakeyhtiö Aula & Co:n markkinoinnista ja viestinnästä. Kustannusosakeyhtiö Aula on julkaissut lukuisia true crime -teoksia, kuten John Douglas & Mark Olshakerin Mindhunter – FBI ja sarjamurhaajan mieli (2020) ja Jan Stocklassan Stieg Larssonin tutkimukset – Kuka murhasi Olof Palmen? (2018). True crime – Kiehtovat rikokset | ke 25.8. klo 18–19.

Irene Vallejo on espanjalainen kirjailija ja klassisen filologian tutkija. Papyrus – kirjan katkeamaton tarina (S&S, 2021) on Vallejon ensimmäinen tietoteos, joka käsittelee mm. kirjan ja lukemisen muinaishistoriaa. Se on ollut myyntimenestys, josta on otettu jo 38 painosta alkuperäiskielellä ja jonka käännösoikeudet on myyty yli 30 maahan. Videotervehdys | 25.8. klo 10.45

Kirmo Wartiovaara on lääkäri, kehitysbiologi ja kantasolututkija, joka työskentelee perinnöllisyyslääkärinä HYKS:issä. Wartiovaaran teos Miksi minä? – Syöpäsolun tarina ilmestyi vuonna 2018 (Duodecim). Ihmiskunnan DNA ilmestyy marraskuussa 2021 (Duodecim). Ihminen – geeniensä summa? | ke 25.8. klo 16–17.

Matti Vuento on biokemian emeritusprofessori, joka on tehnyt elämäntyönsä bakteerien ja virusten parissa. Hänen teoksensa Virukset – näkymättömät viholliset (Gaudeamus) oli ilmestyessään vuonna 2016 Vuoden tiedekirja -palkintoehdokkaana. Teoksesta ilmestyi koronapandemian vuoksi päivitetty versio vuonna 2020. Mitä seuraavaksi – Pandemian olemus | to 26.8. klo 11−12.

Esa Väliverronen on Helsingin yliopiston viestinnän professori. Hän on tutkinut tieteen julkisuutta ja tiedeviestintää, mediateorioita ja journalismia sekä ympäristöviestintää. Väliverronen on kirjoittanut yhdessä Kai Ekholmin kanssa Vuoden Tiedekirja -palkinnon saaneen teoksen Tieteen vapaus & tutkijan sananvapaus (Vastapaino, 2020). Kärjistyksiä, väärinymmärryksiä, kommunikaatiokonflikteja│to 26.8. klo 15−16.